Piloteilla pohjustetaan sote-palvelujen järjestämisen jatkokehitystä

Uutinen

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kehitetään ja yhtenäistetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen kenttää tietoon pohjautuen. Pilotit ovat tuoneet uudenlaista otetta ja tuoreita ajatuksia yksiköiden toimintaan.

Kaksi henkilöä istuu penkillä, toinen osoittaa sormellaan eteenpäin

Asukkaiden tarpeiden ennakointi on osa palvelujen järjestämistehtävää

Hyvinvointialueen järjestämistehtävä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi asukkaiden tarpeiden ennakointia, palvelujen hallintaa, tuottajien ohjaamista ja valvontaa sekä palveluiden kustannusvaikuttavuuden ja oikea-aikaisuuden varmistamista.

”Järjestämisen tehtävänä on huolehtia siitä, että hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta on luotettava tilannekuva. Tavoitteena on myös kehittää entistä tehokkaampia talous- ja ohjausmekanismeja, innovatiivisia sote-palveluiden tuottamistapoja sekä ostopalvelu-, hankinta- ja laadunvalvontaosaamista”, kuvaa Nina Linja, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palvelujen järjestämisen valmistelujohtaja.

Ostopalveluiden, laadunvalvonnan ja hankintaosaamisen vahvistaminen uuden hyvinvointialueen laajuisesti tarkoittaa työntekijöille uudenlaisia mahdollisuuksia syventää ammattitaitoa osana järjestämiseen ja hankintoihin keskittyvää työyhteisöä. Toisaalta palvelutuotantoon varmistetaan entistä enemmän rauhaa toteuttaa ydintehtävää eli asiakkaiden tarpeisiin vastaamista.

Yksi uusien toimintamallien pilotoinneista kohdistui tulevien mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumispalveluiden tuotantotapa-analyysiin. Tuotantotapa-analyysin tavoitteena oli selvittää, kannattaako hyvinvointialueen tuottaa palvelut itse vai hankkia ne ostopalveluna ulkoiselta palveluntuottajalta. Pilottia luotsasivat sosiaalityön esihenkilö Liisa Kankkunen ja ostopalvelupäällikkö Ada Pentinmikko.

Vaikka pilotin aikana tunnistettiin lukuisia kehittämiskohteita luotettavan tiedon saamiseksi vastaavia analyysejä varten, onnistuttiin päätöksenteon pohjaksi keräämään kattava tietopaketti. Tietoa kerättiin esimerkiksi nykyisistä palveluista, asiakkaiden tarpeista, palveluiden laadusta ja kustannuksista.

”Analyysin avulla pystyttiin asettamaan tuottamisen eri tavat oikeasti vertailtavaan asetelmaan. Alkuvaiheessa olin hieman skeptinen, että miten saataisiin nostettua laatumuuttujat kustannusten rinnalle. Onnistunut tuottajien vertailu oli loistavan yhteisen työn tulosta”, Ada Pentinmikko sanoo.

Datan keräämisen ja analysoimisen lisäksi eri tuotantotapojen luotettava vertailu edellytti moniammatillisen joukon keskustelua ja tulkintaa tuloksista. Prosessiin osallistuivat ostopalveluiden ja palvelutuotannon näkökulmien lisäksi myös esimerkiksi tiedolla johtamisen, talouden ja hankinnan asiantuntijoita.

”Oman työni näkökulmasta parasta oli se, että loimme yhdessä hyvät periaatteet, jonka päälle uutta palvelukokonaisuutta rakennetaan. Mielestäni on tärkeää, että pilottiin osallistui riittävän monipuolinen porukka mukaan lukien asiakastyötä tekevä henkilöstö”, arvioi Liisa Kankkunen.

Valmistelujohtaja Nina Linjan mielestä pilotit olivat alkusysäys järjestämisen toiminnan kehittämiselle Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

”Tavoitteenamme on laajentaa hyväksi havaittujen toimintatapojen kuten systemaattisen tuotantotapa-analyysi käyttöönottoa hyvinvointialueen laajuisesti tulevaisuudessa. Pilotissa määrittelimme askelmerkit vastaaville analyyseille jatkossa.”

Avainsanat

HyvinvointialueSOTE-uudistusKehittäminen