Perheiden palvelujen uusia tuulia ja kehitystyön tuloksia

Uutinen

Vantaan ja Keravan lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäjät kokoontuivat perhekeskustoiminnan kehittämisen syysseminaariin keskiviikkona 24.8.2022.

Perhekeskuksen kehittäjät esiintymislavalla

Perhekeskustoimintamallin kehittäjät esittäytyivät syysseminaarissa

Vantaan ja Keravan lasten, nuorten ja perheiden palveluja on kehitetty kaupunkien, järjestöjen ja asukkaiden yhteistyössä jo syksystä 2020 lähtien. Keskiviikkona 24.8. molempien kaupunkien työntekijöitä ja asukkaita sekä eri yhteistyökumppaneiden edustajia kokoontui perhekeskustoiminnan syysseminaariin tutustumaan kehittämistyön hedelmiin ja kuulemaan palvelujen tulevaisuudesta yhteisellä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.

Yhteistyötä yli organisaatiorajojen

Tilaisuuden avasi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen toimialajohtajaksi valittu Hanna Mikkonen, joka korosti puheenvuorossaan asiakkaan edun näkemistä kokonaisuutena sekä toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Jatkossa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lasten, nuorten ja perheiden tarvitsemia palveluja tuotetaan usealla eri toimialalla, joten raja-aitoja rikkova yhteistyö ei ole vain toivottavaa, vaan välttämätöntä. Mukaan tilaisuudesta Mikkonen sai avointen kohtaamispaikkojen kävijöiden yhdessä tekemän viltin. Kuten perheiden palvelujen verkostokin, viltti koostuu useista pienistä paloista, jotka yhdessä tuovat tukea ja lämpöä käyttäjälleen.

Rajoja rikkova yhteistyö oli teemana myös perhekeskustoimintamallin kehittämisen projektipäällikön Marjo van Dijkenin puheenvuorossa, jossa hän esitteli Vantaan ja Keravan perhekeskustoimintamallin kehitystyötä sekä tulevia kehittämiskohteita. Eri toimijoiden välistä yhteistyötä on kehitetty perhekeskustoimintamallissa pitkäjänteisesti ja Koivukylän avoimen kohtaamispaikan malli on myös noteerattu mm. TerveSos-tapahtumassa, jossa se voitti yleisön suosikin palkinnon. Toimintamallia kehitetään edelleen ja kehittämistyön tuloksena julkaistiin kuntalaisten käyttöön kartta, jossa 16 Vantaan ja Keravan alueen avoimen kohtaamispaikan ja asukaspuiston sijainnit on kuvattu selkeästi. Tulevaisuudessa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa pilotoidaan myös mm. välinelainaamoa NEPSY-perheille, perhekeskustiimiä perheen palvelujen kokonaisuuden hallintaan sekä lasten ja nuorten mielenterveyden tuen menetelmäosaamisen jalkauttamista alueen järjestöille.

Yhteisiä rakenteita ja menetelmiä

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen pirstaleisuus ja kymmenet eri tukimenetelmät on huomioitu myös perheiden palvelujen kehittämiskohteina. Sekä asiakkaitten että ammattilaisten voi olla vaikeaa löytää perheelle sopivaa palvelua ja eri tukimenetelmien alueellisessa saatavuudessa on tunnistettu merkittäviä eroja. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa kehitetty perhekeskustiimin toimintamalli kokoaa saman pöydän ääreen niin huoltajat kuin lapsiperheiden palvelujen toimijat. Yhdessä verkostona toimien pilotissa kootaan kunkin lapsiperheen ympärille tarvittavat ammattilaiset niin, että kaikki tietävät roolinsa perheen tukena ja toimivat yhdessä perheen tukena. Kevään 2022 aikana perhekeskustiimin pilotissa on palveltu 20 perhettä ja syyskuussa pilotti laajenee Hakunilan ja Myyrmäen lisäksi Keravalle.

Tällä hetkellä Vantaalla ja Keravalla on käytössä yli 30 menetelmää lapsiperheiden psykososiaalisen tuen menetelmää ja parhaillaan tehdään selvitystyötä siitä, minkä kaikkien menetelmien ylläpitoa jatketaan. Tavoitteena Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on rajata menetelmien määrää 20 lasten ja nuorten yleisimpiin mielenterveyden haasteisiin sekä vanhemmuuteen tukea tarjoavaan menetelmään. Lisäksi palvelujen painopistettä siirretään ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen ja yhteistyötä tehdään mm. kansallisen Terapiat etulinjaan -ohjelman kanssa.

Miesten näkökulmia parisuhteen tukeen ja tukimateriaalia NEPSY-perheille

Kevään 2022 aikana Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa toteutettiin kysely miehille parisuhteen tuen palveluista. Perhekeskustoiminnan kehittämisen syysseminaarissa kuultiin kyselyn tuloksia sekä kokemusasiantuntija Yrjö Stenroosin omakohtaisia kokemuksia. Kyselyyn vastanneet miehet toivoivat parisuhteen tuen palveluilta erityisesti ilta- ja viikonloppuaikoja sekä ryhmä- ja vertaistapaamisia. Myös kohtaamiskokemus koettiin tärkeäksi, esimerkiksi tuolit molemmille vanhemmille perhetapaamisiin sekä monikulttuurisuuden huomioiminen kertovat isille, että heitä kuullaan ja huomioidaan. Stenroos korosti puheenvuorossaan miesnäkökulmaa palvelujen toteutuksessa sekä isien keskustelutarpeiden huomioimista, joskus tarvitsee ”vain tilittää”.

Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa myös NEPSY-perheiden palvelut ovat tärkeä kehittämiskohde. Kehittämistyötä on tehty yhteistyössä monien eri toimijoiden, kuten oppilashuollon, lasten kuntoutuspalvelujen sekä kasvatus- ja perheneuvonnan kanssa. Syysseminaarissa esiteltiin myös Vantaan ja Keravan päiväkoteihin sekä alakouluihin jalkautuneiden kehittäjätoimintaterapeuttien kokemuksia kevään pilotista sekä kuultiin kokemusasiantuntija Outi Järvisen puheenvuoro erityisperheen arjesta, jota Järvinen kuvasi osuvasti ”palveluviidakoksi”. Järvisen mukaan mm. oikein mitoitetut palvelukokonaisuudet, toimiva eri palvelujen verkostoyhteistyö ja koulujen riittävät tukitoimet, erityisesti nivelvaiheissa, ovat erityisperheiden tuen onnistumisessa olennaisia. Tilaisuudessa julkistettiin myös useita erityisperheiden tueksi suunnattuja materiaaleja, kuten videoita, animaatioita sekä opas, jotka löydät uutisen lopun linkkilistasta.

Kokemusasiantuntijoiden terveisin ja syksyn sävelin kohti hyvinvointialuetta

Tilaisuuden päättivät kokemusasiantuntijapaneeli sekä Lastenorkesteri Tempon konsertti. Aikaisemmin tilaisuudessa esiintyneiden Järvisen ja Stenroosin seuraan liittyi Taija Böckerman pohtimaan, mikä lapsiperheiden palveluissa on tärkeintä ja mihin suuntaan niitä tulisi kehittää. Puheenvuoroissa korostuivat kiireettömän kohtaamisen merkitys sekä asiakkaan kokemuksen ottaminen todesta. Tulevilta palveluilta toivottiin mm. perheiden näkemistä kokonaisuutena sekä matalan kynnyksen tukipalvelujen helppoa saatavuutta. Tilaisuuden lopuksi osallistujat pääsivät nauttimaan Lastenorkesteri Tempon sävelistä ja samalla esiteltiin uusi Tempo Family -toimintamalli perheiden yhteisen musiikkiharrastuksen tueksi.

Kokemusasiantuntijapaneeli perhekeskustoiminnan syysseminaarissa

Kokemusasiantuntijat kertoivat näkemyksiään lapsiperheiden palvelujen tulevaisuudesta.

Perhekeskustoimintamallia kehitetään Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hankkeessa sekä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan kuuluvassa VaKeHyvä – Hyvät palvelut -hankkeessa.

Tilaisuudessa esitellyt materiaalit ja lisätietoja:

Lisätietoja

Marjo van Dijken

Vantaa–Kerava-sote: Asukkaan asialla -hanke & VaKeHyvä – Hyvät palvelut -hanke
Projektipäällikkö, perhekeskustoimintamallin kehittäminen
+358 50 303 6807 marjo.vandijken@vantaa.fi